Vihaa

Se on jännää, miten helppoa valehtelu on. Ja kuinka siihen tottuu. Ja kuinka siihen uskoo.

Kaikkihan valehtelee joskus, valkoisia valheita, tarpeellisia valheita. Jottei pahoiteta toisen mieltä.

Ja sitten on niitä valheita, joiden vakuuttaa itselleen olevan hyväksi. Sellaisia, jotka "joskus tulevat olemaan totta" tai "joiden ei koskaan tarvitse paljastua".

On tuskallista herätä siihen todellisuuteen, että ne menneisyydessä ladellut valheet olivat sittenkin sitä synkintä, ruminta kastia, ja että niiden kanssa on elettävä eteenpäin.

Poupee girl

Tähän jää koukkuun... En millään pääse pois koneelta :D

Lenkki eikä paljon muuta

Lähdin eilen illalla ex tempore Tanjan kanssa baariin, kiskottiin sitten melko tavalla alkoholia kitusiin. Heli tarttui seuraksi, ja lopulta päädyttiin kantsuun punkkaamaan. Pääsi Tanjakin näkemään tuon kuuluisan paikan.
Nuo kaks myöskin kiusasivat mua yöllä lähettelemällä kännykästäni tekstareita ties kenelle... No, sain sen onneksi kostettua, kiäh kiäh...


Kotiin kun pääsin niin siivoilin hieman (ajatella!) ja kävin seittemän kilsan pyörälenkillä. Kuten arvata saattaa, en muistanu ottaa kameraa... Joten kännykkäkuvia jälleen!
Ajattelin katsoa nyt illalla/yöllä elokuvaa, mutta ei jotenki sitten inspannutkaan.

What's in your heeaaad... Emily, Emily!

Meno Kannelmäessä hieman hysteeristä vaihteeksi, Maisa on poissa niin hiiret - siis minä, Heli ja Sarita - tanssivat pöydällä --- tai ainakin kierivät naurusta sängyllä.
Tehtiin ruokaa joka oli ihan hyvää muttei kuitenkaan silleen kauheen hyvää.
Nyt Heli haluaisi jo nukkumaan, en tajua... Kello on vasta puoli yksi, mua ei väsytä vielä moneen tuntiin.
Todettiin tuossa jo aikaisemminkin, että ryyppäämään pitäis päästä. On sen verran hullua tämä elämä.

Tänään vaan lagaan--- OMFG EN LAGAAGAAAGAAN

Mitä?

Juu Saritalta palattuani näin Tanjaa, joka keitteli mulle kahvit. Sitten ajateltiin mennä pyöräilee + uimaan, mutta ei päästykään kuin uimaan, koska pyörästä oli renkaat tyhjät ja pumppu veljellä matkassa. Murh.

Faija lähti käymään kaupassa, ja tylsyyksissämme lähdettiin mukaan, ajatuksena jäädä sitten ulo hengaamaan. Onneksi päädyttiinkin Nesteelle, koska melkein saman tien alkoi ukkostaa niin maan helvetisti. Olin ihan fiilareissa, Tanja kauhuissaan.

Tää ei sitten bussilla suostunu menee, vaan soitteli meille kyytiä. No, mikäs siinä, kyyti saapui aikanaan, mutta ei puhettakaan että oltais suoraan kotiin ajettu... Ensin noi (läskit) kävi mäkissä, sitten lähdettiin maisemareitin kautta kotiinpäin - paitsi että sitten pitikin päästä vielä metsäpoluille ajelemaan, ja siinähän sitten keksittiin, että Jättärillä ois varmaan kivan näköistä... Sinne siis...

No mahtavat maisemathan siellä olikin, perhana kun ei ollut kameraa mukana. Kännykän kameran laatu kun on mitä on, alhaalla nyt kuitenkin sitä mun suuresti rakastamaa panoraamaa.

Ei päästy sieltäkään ihan suoraan kotiin, kun Tanjan piti vielä päästä automaatille ja ostamaan limukkaa! No, ei se reissu paljoa puoltayötä pidemmäksi kuitenkaan venähtänyt...

Niin ja munhan oli siis tarkoitus vaan istua himassa rauhassa tänään.

Helevetin älypelit

Miksi näihin aina jää koukkuun?
Kokeilin tänään pitkästä aikaa toimisiko Mindy taas, ja toimihan se, vihdoin!
Pääsin siis jatkamaan maailmanvalloitustani... Tai siis aloittamaan alusta. Tällä kertaa pääsin ilman apua levelille 13, jonka vastaus oli pakko luntata, koska en todellakaan tajua sitä logiikkaa. Noh, siitä eteenpäin pääsin aina tasoon 29 saakka, ja tässäpähän jumitan... Vielä ois kolme tasoa tää mukaanlukien, ja ois koko peli vihdoin läpi! Vaan ei raksuta nyt aivot ei, pakko kai mennä nukkumaan ja huomenna pyytää joltakulta apua...

Mä en oo hullu! Mä en oo hullu!

Kukaan ei usko sua, Maisa.

Nojoo, se viikonloppuki meni sitte vessasta alas. Pääsin kivasti ekaa kertaa elämässäni soittamaan hätänumeroon (jossa vastasi ensin idiootti naishenkilö: "No siis en mä voi lähettää ambulanssia jos potilas ei itse tahdo hoitoon..." joo-o, sillähän onki hirveesti väliä ku toinen tekee suunnillee kuolemaa) ja taas käymään poliisilla ja niin edelleen ja niin edelleen. Nyt kun tilanne on VIHDOIN oikeasti hoidossa, sain sitten Saritalta helvetillisen yskän/flunssan. Kiitti vaan.

No, sain mä sentään perjantaina ostettua pari ihanaa hametta UFF:ilta kahdella eurolla kappale! Yksi "mummonsohvahame", pitkä ja leveä = täydellinen, sekä ikiajat himoitsemani pitkä, VILLAINEN TALVIHAME!! Ja on vielä muuten itävaltalaista hienoa villaa, kaupassa ois saanut pulittaa sellaiset kaksisataa euroa. (Se on muutenkin hieno.)

No, ryhdynpä parantelemaan yskääni hunajateellä, jäätelöllä ja leffan tuijottamisella.